Hans Luikin toppatakki

Toppatakki antoi kylmässä Siperiassa lämpöä Hans Luikille, jonka isä, suurtilallinen ja vapaussodan veteraani, vangittiin vuonna 1941 ja joka kuoli Kirovin alueen vankileirillä. Hans kyyditettiin yhdessä raskaana olleen äitinsä kanssa. Pian Hansin äitikin vangittiin ja poika sijoitettiin lastenkotiin.

Sodan päätyttyä Hansin onnistui heikon terveyden vuoksi saada lupa palata kotimaahansa. Yllään tuo sama puhvaika – sillä nimellä hän itse toppatakkiaan kutsui – hän saapui vuonna 1946 takaisin kotimaahan. Yöt ja päivät erottamattomana kumppanina ollutta toppatakkia Hans säilytti ikään kuin talismaanina onnellisesta paluustaan. ”En osaa itsellenikään selittää, miksi säilytin sitä vaateriepua vuosikymmenten ajan. ”Mitä sinä turhanpäiväistä säilytät”, vaimo nuhteli, kun olin jo naimisissa. ”Siitä ei ole lattianpesurätiksikään! Anna minun heittää se pois!”” Kun Vabamun ensimmäinen pysyvä näyttely avattiin vuonna 2003, Hans vei lasikaapissa olevaa toppatakkia katsomaan myös museon suojelijana olleen presidentti Merin.

”Käytitkö sinäkin, Lennart, Kirovin alueella karkotettuna ollessasi tämmöistä upea takkia?”
”Siperiassa se oli korkeaa muotia”, vanha ystävä myhäili.
”Mutta et liene säilyttänyt sitä?”
”Ei tullut mieleeni, että sitä voisi vielä tarvita”, Lennart pudisti päätään.

Sijainti: Miehitysten ja vapauden museo Vabamu