Nyt Virossakin on museokortti!

Tallinnassa ja Harjumaalla kuljeksivalle taiteen ihailijalle, joka on epäilemättä löytänyt vaivatta Viron taidemuseon toimipisteineen, suosittelemme seuraavaksi vaellusta Viron kuvanveistotaiteen supertähden Amandus Adamsonin kotitaloon, samoin tutkimaan taideteollisuutta ja designia sekä tietysti valokuvataidetta, jota esittee useampikin ihastuttava galleria.

Amandus Adamsonin ateljeemuseo: katso Russalkaa silmiin

Äkkiseltään ei tunnu loogiselta, että Viron tunnetuimman kuvanveistäjän Amandus Adamsonin Tallinnan lahdelle tähyilevän Russalkan näkemiseksi on parasta tehdä junamatka Paldiskiin. Silti juuri tänne entisen sotilasalueen viisikerroksisten sementtitiilitalojen varjoon on kätkeytynyt arkkitehtuuriltaan lumoava Adamsonin ateljeemuseo, jossa hänen veistoksistaan luodut 3D-hahmot mahdollistavat mahdottomalta tuntuvan – esimerkiksi Russalkaa syvälle silmiin katsomisen. 

Täällä kuvanveistäjän entisessä kesäateljeessa voi tutkia sekä hänen henkilökohtaisia esineitään, kirjojaan ja valokuviaan että myös tutustua tuotantoon, joka on esitteillä digitoituna. Vaikka kaikki eri puolilla Viroa olevat veistokset ja eri museoiden kokoelmiin kuuluvat työt olisikin mahdollista kerätä tänne Paldiskiin, niitä ei voisi muulla kuin nykyisellä tavalla esitellä: ateljeen pinta-ala on vain 60 neliömetriä. Ja silti sinne mahtuu jopa 11 erillistä tilaa! Ei ole viittaustakaan siitä, että Adamson olisi talon suunnittelussa käyttänyt kenenkään ammattiarkkitehdin apua – tilojen suunnittelun nähdessä se tuntuu äärettömän epätodennäköiseltä.

 Ateljeetalon vieressä on nykyaikainen rakennus, jossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Valokuvamuseo: museoesineiden varjosta hiipii esiin nykytaide

Tallinnassa raatihuoneen takana sijaitsevan entisen vankilarakennuksen historia ulottuu 1300-luvun alkupuolelle, mutta sen sisältö on huomattavasti uudempi ja alkaa vasta 1860-luvulta – siltä kaudelta ovat peräisin ensimmäiset näillä seuduilla otetut valokuvat. Viron valokuvauksen historian läpi kulkeminen on hyvä johdanto galleriassa käymiseen, joka on piilossa museon kellarikerroksessa. Se on kiehtova näyttelytila, jossa museon kuratoituihin näyttelyihin on kutsuttu pääasiassa nykypäivän valokuvaustaiteen huippuja, toisinaan myös ulkomaisia valokuvataiteilijoita.

Juhan Kuusen Dokfoto-keskus: jokaisen sisällä asuu pieni dokumenttikuvaaja

Telliskivessä sijaitsevan Dokfoto-keskuksen nimi vahvistaa jälleen, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan: Juhan Kuus (1953–2015) oli yksi kansainvälisesti tunnustetuimmista virolaissyntyisistä dokumenttivalokuvaajista, jota ei ehkä kotimaallaan tunneta yhtä hyvin, hän nimittäin eli ja työskenteli Etelä-Afrikassa. Kuusen näyttelyt vaeltavat pitkin maailmaa, mutta myös Tallinnassa näkee joka päivä näytteitä hänen töistään. Dokfoto-keskuksessa on nähtävillä valokuvaprojekteja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta dokumenttivalokuvaajilta, joiden näyttelyt ovat muualla jo saaneet yleisön kohahtamaan.

Dokfoto-keskuksessa on mahdollista todeta, että jokaisesta, joka on innokkaasti valokuvannut luokkaretkillä ja ystävien syntymäpäivillä, voi tulla arvostettu dokumenttivalokuvaaja.

Viron taideteollinen ja designmuseo: oi, tuo on minullakin kotona!

ETDM:n pysyvä näyttely ”Johdanto Viron designiin” on maailman ainoa virolaiselle designille omistettu pysyvä näyttely. Merkittävien tapausten avulla esitetty tarina ulottuu Lutherin tehtaasta Estoplastiin ja kokeellisista huonekaluista Marit Ilisonin muotiluomuksiin, ja avaa monikerroksisen maailman, joka vaikuttaa elämäämme paljon enemmän kuin tähän asti olemme arjessa osanneet luullakaan. Vaikka näyttelyä kiertäessä kuulee jatkuvasti jonkun huudahtamassa nostalgisesti: ”Oi, tuo on minullakin kotona!”, niin todellisuudessa löytämistä on riittämiin sekä näyttelyssä ”Johdanto virolaiseen designiin” että tadeteollisuudelle omistetussa pysyvässä näyttelyssä ”Kerätyt teokset”.

Lisäksi museossa on nähtävänä kaksi tilapäistä näyttelyä.

Taidekeskus Kai: Tallinnan merenrannan kulttuurisydän

Tallinnassa Noblessnerin satama-alueella toimiva Taidekeskus Kai ei ole perinteinen museo, vaan se on paikka, jossa virolaista taidehistoriaa luodaan silmiemme edessä. Kai on kansainvälinen taidekeskus, jonka tärkein osa yleisön silmissä on fantastinen taidegalleria, jossa näyttelyitä tekevät Viron taiteen tämän päivän ja huomisen kuumimmat nimet.

Pärnun ja Tarton rivikävijöiden mielessä ovat ennen kaikkea kylpylät ja detox-smoothiet, mutta taiteen ystävillä on vapaus toimia toisin. Vaikka he pystyisivätkin käyttäytymään normaalien yhteiskunnan jäsenten tapaan ja seisomaan vesipuiston liukumäkijonossa, he eivät voi sitä tehdä, koska ovat museokortin haltijoita. Jos kaikki Tallinnan ja Tarton taidemuseot on jo käyty, matka Pärnusta Tarttoon tarjoaa taiteen ystävälle monipuolisia elämyksiä aina kihnulaisista lapasista mystiseen kammioon, jossa komeilee aito egyptiläinen muumio. Matkaan mahtuu sekä maalaus- että painotaidetta.

Pärnun nykytaiteen museo: rannan ja rusketuksen voitte unohtaa

Mark Soosaaren perustama taidemuseo on Pärnun kulttuurielämän ja skandaalien tärkeä hermokeskus! Kaupungin pääkadun varteen muuttaneen museon kiistat kaupungin kanssa eivät ota loppuakseen, mutta museon näyttelyt ja kokoelmat tarjoavat aina myönteisen yllätyksen. Museon kokoelmissa on yli 400 kuvataideteosta ja videoteekissa yli 120 dokumenttielokuvaa. Ja senkin te tiedätte, että kesäisin siellä on alastonkuvanäyttely Mies ja nainen, eikö vain?

Viljandin Kondasen keskus: naivistien voittokulku

Ulkoisesti konservatiivinen ja säädyllinen Kondasen keskuksen punatiilinen rakennus  – entinen pappila – on täpötäynnä naivistista ja outsider-taidetta. Museo on omistettu yhdelle Viron tunnetuimmista naivisteista Paul Kondasille (1900–1985), jonka tuotantoa museon pysyvä näyttely esittelee.

Tarton yliopiston taidemuseo: Viron kaikkien taidemuseoiden äiti

Viron vanhin taidemuseo on nykyisin jäänyt syyttään uudempien tulijoiden varjoon – Tarton yliopiston taidemuseo toimii yliopiston sydämessä, kuudesta pylväästään tunnetussa päärakennuksessa. Museon tilat ovat yhtä vaikuttavat kuin näyttelykin: vieraat saapuvat Pompeijin-tyyliseen interiööriin, joka on antiikkihenkisten veistosten, kolikkojen, vaasien, nuolenpääkirjoitustaulujen ja aidon egyptiläisen muumion koti.

 TYPA paino- ja paperitaidekeskus: tutki hipstereitä ja paperiveistoksia

Taiteen ystävän matka Pärnusta Tarttoon ei tosin ole niin eeppinen, kuin mitä aikoinaan oli paperin matka Kiinasta Viroon, mutta tämä vertaus tulee Aparaattitehtaan luovuuskeskuksessa toimivassa TYPAssa väistämättä mieleen. Täällä esitellään 1800- ja 1900-luvun kohopainotekniikoita, täällä saa nähdä paperiveistoksia ja tutkia paperia ja sen historiaa. Museon innovatiivisuus piilee sen ainutlaatuisessa konseptissa: historiallisten työmenetelmien ja nykyaikaisten työvälineiden yhdistämisessä.

Teitä odottaa vaTeitä odottaa vapaapäivä perheen parissa, mutta kaipaatte ideoita sen viettämiseen? Jos olette jo käyneet Tallinnan ja Tarton koko perheen museoissa, kokeilkaapa perheystävällisiä museoita suurten asutuskeskusten ulkopuolella. Jännittävä matka on taattu!paapäivä perheen parissa, mutta ei ole ideoita, miten sen viettäisi? Jos olette jo käyneet Tallinnan ja Tarton kokoperheen museoissa, kutsumme teidät löytämään perheystävällisiä museoita suurten asutuskeskusten ulkopuolelta. Jännittävä matka on taattuna!

Jokaisen perheen, jossa lapsille on luettu ainakin yksi Astrid Lindgrenin kirja, pitäisi käydä Haapsalussa. Tässä suloisessa pikkukaupungissa nimittäin syntyi Lindgrenin kirjojen kuvittaja, virolainen Ilon Wikland. Hänen tuotannolleen omistetussa Ilonin ihmemaassa voi ihailla rakastettujen teosten alkuperäiskuvitusta, kuulla kertomuksia kuvittajan omasta elämästä, kurkistaa Katto-Kassisen kattokamariin ja viettää aikaa viihtyisässä leikkihuoneessa. Kesällä on avoinna myös ihmemaan piha ja käsityöpaja, jonne lapsia odotetaan askartelemaan.

Ehkä suuntaattekin Itä-Viroon? Myös sieltä löydätte perheelle monipuolista toimintaa. Suosituin kohde täälläpäin on Rakveren linnoitus, joka jo sijaintinsa ja kokonsa puolesta on kiehtova nähtävyys. Linnoituksessa sekä lapset että aikuiset saavat tietää uutta linnoituksen arjesta sekä elämästä keskiajalla ja varhaisella uudella ajalla. Lapset voivat linnoituksessa muuttua ritareiksi ja sotureiksi.

Toinen lasten suosikkipaikka Rakveressä on Poliisimuseo. Lapsi, joka on haaveillut isona poliisiksi tulemisesta, saa täällä leikin varjolla oppia tuntemaan ammattia. Kaikki muutkin voivat oppia uutta, esimerkiksi liikenteessä käyttäytymisestä. Museon sisäpihalle on järjestetty toimintaa lapsille.

Itä-Virossa on lapsille muutakin löydettävää. Jõgevamaalla sijaitsevat koululaisille sopivat Kalevipojan museo ja Palamusen museo. Niissä kerrotaan kahdesta Viron kulttuurihistorian merkkiteoksesta – Kalevipoeg-eepoksesta ja romaanista Kevät (Kevade, suomeksi ilmestynyt nimellä Arno ja kumppanit). Palamusella saa tietää, millaista koulunkäynti oli ennen vanhaan. Kalevipojan museossa taas voi virtuaalitodellisuuden avulla ottaa mittaa paholaisesta!

Oikeastaan voit kulkea Virossa mihin suuntaan tahansa, sillä lapset ovat tervetulleita kaikkiin museoihin. Museo on kaikille elämys iästä riippumatta. Viron ilmastossa tärkeää on sekin, että sää suosii museokäyntiä aina.

Etelä-Virossa on lapsiperheille löytämistä yllin kyllin, ja toimintaa riittää useiksi pitkiksi löytöretkiksi. Esimerkiksi Tarton maakunnan Äksissä toimii jännittävä Jääkausikeskus. Kyseessä on koko perheen elämyskeskus, joka kertoo elämästä viimeisimmän jääkauden jälkeen sekä esittelee Viron luonnon ja ihmisasutuksen kehitystarinan. Keskuksessa eniten lapsia kiehtovat aidon kokoiset mammutit.

Tekniikasta kiinnostuneen ja seikkailunhaluisen lapsen silmät saa loistamaan Põlvamaalla sijaitseva Viron maantiemuseo. Vanhojen kulkuneuvojen tutkiminen on jo sellaisenaan kiehtovaa, mutta maantiemuseossa on myös erillinen lastenmuseo – kerroksen verran tekemistä ja tutkimista nuorimmille museovieraille.

Maantiemuseon lähellä sijaitsee Etelä-Viron suurin ulkoilmamuseo, Karilatsin ulkoilmamuseo. Täällä lapset saavat nähdä, miltä virolaiset kyläkeskukset näyttivät yli 100 vuotta sitten, ja tietää, millaista maalaiselämä oli tuohon aikaan. Vanhassa koulutalossa on myös kouluopetuksesta kertova näyttely.

Tartosta voi halutessaan ajaa myös pohjoiseen Jõgevamaalle. Lue tästä, millaiset museot siellä odottavat lapsivieraita.

Kaukana takana ovat ajat, jolloin museokäynti tarkoitti hiljaisessa tilassa lasikaappien välissä hiipimistä ja edellytti perheen pienimpien jättämistä kotiin. Vaikka lapset ovat nykyisin tervetulleita kaikkiin museoihin, jotkut niistä sopivat heille erityisen hyvin.

Monipuolisin koko perheen museoiden valikoima on tietysti Tallinnassa ja Harjumaalla. Esimerkiksi Tallinnan vanhassakaupungissa Lai-kadun varrella on kolme museota, joissa on erityisesti ajateltu lapsia.

Jos museokierroksen aloittaa Lai-kadun Baltian rautatieaseman puoleisesta päästä, ensimmäisenä tulee vastaan Viron nuorisoteatterissa toimiva Nukketeatterimuseo, jossa voi vaeltaa nukketaiteen historiaan ja kokeilla itse nukkenäyttelijän työtä.

Seuraavana Lai-kadulla kohtaa Viron terveysmuseon, jossa interaktiivisten museoesineiden avulla saa oppia ihmiskehon toiminnan ja terveydenhoidon perustotuuksia.

Matka jatkuu Viron luonnontieteelliseen museoon, joka opettaa tuntemaan ympäröivää luontoa ja ymmärtämään sen merkityksen.

Kävelymatkan päässä vanhastakaupungista on perheiden suosima Lentosatama, yksi Pohjois-Euroopan mahtavimmista merimuseoista. Täällä lapsille riittää monenlaista löytämisen iloa sekä avarissa museotiloissa että ulkona leikkikentällä ja satamassa.

Lentosataman lähellä sijaitsee keksintötehdas PROTO – oppimiskeskus, jossa virtuaalitodellisuuden avulla esitellään tärkeitä tieteellisiä keksintöjä ja jossa lapsia odottavat kymmenet jännittävät vetonaulat. Myös PROTO on Euroopassa ainutlaatuinen paikka.

Ajanviettoon raikkaassa ulkoilmassa tarjoaa mahdollisuuden Viron ulkoilmamuseo, jossa pienille lapsille on tarjolla keinuja sekä vanhanaikainen karuselli ja isommille toiminta-alue kolhoosin asuintalon luona. Museoalue on varsin suuri, mutta siellä voi liikkua sekä polkupyörällä että lastenvaunujen kanssa.

Myös Tallinnan lähiympäristön museoissa on toimintaa lapsille. Esimerkiksi Viimsin-tien varrella, Viimsin ulkoilmamuseossa voi oppia tuntemaan virolaisille historiallisesti tärkeää rannikkokulttuuria. Koska museo sijaitsee meren rannalla, näkymä Tallinnanlahden yli kaupunkiin on vaikuttava.  Virolaiset kutsuvat ikonista maisemaa kilohailirasiamaisemaksi, koska se on perinteisesti komeillut säilykepurkin kyljessä. Lapsia ilahduttavat museon keinut ja lampaat.

Lähellä sijaitsevassa Viimsin kartanossa toimii Viron sotamuseo, jossa kerrotaan lapsille kunniamerkeistä, miekoista, soturien univormuista ja historian suurmiehistä. Lapsille on avoinna leikkiesikunta, ja he voivat tutkia monenlaista sotatekniikkaa.

Vaikka kävisitkin paljon museoissa ja sinusta tuntuisi, että olet jo nähnyt kaiken, uskallamme väittää, että asia ei ole niin. Tässä on kuusi museohelmeä, joista osa on ehkä sinulle kokonaan uusia. 

Virolaiset ovat ylpeitä maineestaan tietoteknologian huippumaana.  Äkkiseltään voisi luulla, että kaikki tietokoneisiin liittyvä koskee vain nykyaikaa, mutta todellisuudessa tietokoneiden historia on jo niin pitkä, että sille voi omistaa kokonaisen museon. Tallinnassa toimiikin Tietokonemuseo, joka avattiin jo vuonna 2005. Siellä on kaikenlaisia tietokoneita koko huoneen täyttävistä koneista aina kannettaviin tietokoneisiin ja komponentteihin. Museossa saa myös pelata vanhoja tietokonepelejä.

Virossa on pitkä oluen valmistuksen perinne. Olutkulttuurin historiasta saa tietää lisää Tartossa – kaupungin symbolina tunnetussa mallastornissa, joka on koko Euroopassa harvinainen teollisuusrakennus. Olutmuseossa on oluen valmistukseen liittyviä laitteita ja siellä voi tutustua kiehtoviin tarinoihin ja legendoihin oluesta. Olutmuseossa on muuten pullo maailman vanhinta olutta.

Oma museo on omistettu myös toiselle, luultavasti vieläkin tärkeämmälle elintarvikkeelle – maidolle. Järvamaa on pitkien maidon tuotannon perinteen maakunta, jossa lypsylehmiä on laskettu olevan enemmän kuin maakunnassa on työikäisiä asukkaita. Jos haluat tietää, millainen oli vanha meijeri, miten voita kirnutaan itse ja miten lypsetään käsin, kannattaa suunnata Imavereen Viron maitotalousmuseoon.

Virolaisille opetetaan jo koulun alaluokilla, että maan kansalliskivi on kalkkikivi. Mutta tiesitkö, että tälle kansalliskivelle on omistettu kokonainen museo? Juuri siellä saat tietää, miksi kalkkikivi on ollut virolaisille niin tärkeä kautta historian. Ja lisäksi – Porkunin kalkkikivimuseossa kalkkikivi ei ole vain katseltavana,  vaan sitä saa myös napostella!

Kalkkikivi ei ole silti ainoa kivilaji, jolla on Virossa oma museonsa. Kohtla-Järvellä toimivassa Palavan kiven museossa saat tietää, miksi Virossa alettiin kaivaa palavaa kiveä (öljyliusketta), mitä siitä on kautta aikojen valmistettu, miksi palava kivi on ollut Virolle tärkeä ja miten palavaa kiveä jalostanut teollisuus on muokannut Koillis-Viroa.

Viron historiassa on yksi perinne, jonka kaikki tietävät ja monet ovat myös itse kokeneet – nimittäin laulujuhlat. Tartossa on laulujuhlille omistettu oma museo. Laulujuhlamuseo sijaitsee rakennuksessa, jos on toiminut laulujuhlaperinteen aloittanut Vanemuine-seura. Museo kertoo, kuinka yli 150-vuotias laulujuhlaperinne sai alkunsa, ja miten se on pysynyt elinvoimaisena historian vaikeista ajoista huolimatta.

Olivatpa lapsesi minkä ikäisiä tahansa, Tartosta ja sen ympäristöstä löydät varmasti perhettänne kiinnostavan museon. Tutkittavaa riittää sekä sisätiloissa että pihalla, ja ”museoesineinä” täällä ovat jopa taivaan tähdet.

Lasten kanssa ei voi jättää käymättä Tarton leikkikalumuseossa, joka löytyy vanhastakaupungista. Koska meidän jokaisen sisällä asuu pieni lapsi, museo sopii myös jo leikki-iän ohittaneille nostalgiasta nauttimiseen. Täällä voi lapsille kertoa myös oman lapsuutensa leluista.

Kävelymatkan päässä leikkikalumuseosta on Viron urheilu- ja olympiamuseo, josta löytää runsaasti tietoa ja toimintaa kaikenikäisille urheilun ystäville. Täällä voi oppia tuntemaan Viron urheilusankareita. Virtuaalitodellisuuden avulla voi kokeilla esimerkiksi erilaisia extreme-urheilulajeja.

Usein lapset näkevät maailman aikuisia avarammin, ja he voivat kiinnostua siitä, mitä planeettamme ulkopuolella on. Tarton tähtitorni on kiva ja uudenlainen paikka, jossa voi oppia uutta tähtitieteestä, maanmittauksesta ja maanjäristyksistä. Täällä myös aikuinen varmasti kiinnostuu näistä aiheista.

Viron museokortilla odottaa sinua yli 500 näyttelyä Viron merimuseon lentosatamasta Viron kansallismuseoon, ja Hiidenmaan museon pitkästä talosta Narvan taideresidenssiin saakka. Museokorttiin liittyneiden vierailukohteiden aihepiiri on laaja ja siitä löytää itselleen kiehtovaa sekä kulttuurin että seikkailun ystävä, tekniikasta ja luonnosta kiinnostunut ja myös jokainen lapsiperhe.

Museokortin tarkoituksena on esitellä myös pienempiä kohteita, joihin uteliaat kävijät eivät ole todennäköisesti vielä sattuneet. Oletko esimerkiksi kuullut maitotalous- tai olutmuseosta, käynyt löytämässä Kalevipojan kodan tai käynyt tietokonemuseossa?

Kerää sivustoltamme ideoita seuraavaan matkaan ja osta sitä varten museokortti, niin löytöretki museomaailmaan voi alkaa!

Viron kulttuuriministeriö tukee museokortin käyttöönottoa.